Annika Karppinen, PLP Product Manager

Väestörekisteriä ylläpitävälle Digi- ja väestötietovirastolle (DVV) on jo pitkään ollut selvää, että henkilöä yksilöivät henkilötunnukset eivät nykyisessä muodossaan tule pidemmällä tähtäimellä riittämään. Lisäksi nykyiseen henkilötunnuksen rakenteeseen liittyy haasteita henkilön tietosuojan kannalta. 

DVV myöntää säännöllisesti uusia henkilötunnuksia esimerkiksi 1900-luvulla syntyneille. Yleensä kyseessä on tällöin ulkomaalainen, joka tarvitsee suomalaisen henkilötunnuksen. Koska joissakin maissa kaikille kansalaisille merkitään esimerkiksi passiin syntymäajaksi 1.1. tai 31.12., myöntää DVV juuri näillä päivämäärillä keskimääräistä enemmän henkilötunnuksia. Tämä puolestaan on johtanut siihen, että kyseisten päivämäärien osalta henkilötunnuksen tarkisteosan eri variaatiot ovat yksinkertaisesti loppumassa ja tähän on löydettävä ratkaisu, hyvin pian.   

Tämän akuuteimman haasteen lisäksi on henkilötunnuksen nykyisessä muodostustavassa yksityisyyden suojaan liittyviä ongelmia. Henkilötunnus, jonka tulisi toimia ainoastaan henkilöä yksilöivänä tietona, paljastaa henkilön syntymäajan ja sukupuolen. Nämä tiedot tulisi häivyttää, jotta henkilötunnus jatkossa olisi yksiselitteisesti yksilöintitieto.   

Valtiovarainministeriö (VM) aloittikin vuonna 2017 niin sanottu henkilötunnuksen uudistukseen tähtäävän selvitystyön. Työryhmän loppuraportti julkaistiin keväällä 2020. Tämä on sittemmin toiminut pohjana VM:n Hetu-uudistushankkeelle, joka käynnistyi loppuvuodesta 2020. Jo keväällä 2021 oli kuitenkin selvä, että loppuraportissa hahmoteltu tavoitteellinen aikataulu ei ole realistinen.  

Ei tarvitse kauaa miettiä, jotta muutoksen laajuus valkenee. Henkilötunnuksen lonkerot ulottuvat niin moneen ja lisäksi myös yhteiskunnallisesti kriittisiin toimintoihin, että muutoksen toteutus tulee vaatimaan toimenpiteitä lukemattomilta sekä julkisen että yksityisen puolen toimijoilta. Kun monet toiminnot lisäksi ovat kytköksissä toisiinsa, tullaan myös toimijoiden kesken tarvitsemaan aimo annos koordinaatiota. Kaikki tämä, ja toisaalta DVV:n tarve saada tarkisteosaan liittyvä ongelma pian ratkaistua, on liian iso kokonaisuus ratkaistavaksi kerralla. Niinpä henkilötunnuksen kokonaismuutos toteutetaan vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa haetaan ratkaisu henkilötunnusten riittävyyteen.  

Muutoksen pyörteisiin joutuvan organisaation näkökulmasta vaiheistaminen on hieman harmillista. Vaiheistuksen kautta muutos on toki usein hallitumpi, mutta saattaa valitettavasti lisätä kustannuksia. Siksipä olisi jo ensimmäisen muutoksen suunnitteluvaiheessa hyödyllistä pystyä laajentamaan näkökulmaa lopulliseen tavoitekuvaan ja pyrkiä ennakoimaan myös tulevia muutoksia. Hetu-muutoksen osalta ainakin nyt kolme mainittua muutosta on jo tiedossa (välimerkki, syntymäpäivä ja sukupuoli). Kun näitä muutetaan, se vaikuttaa myös henkilötunnuksen tarkistukseen. Kuinka hyvin näillä olettamilla osutaan maaliin, se jää nähtäväksi.  

Meillä Profit Softwarella päätöksiä tulevista muutoksista odotellaan rauhallisin mielin. Profit Life & Pension (PLP) -järjestelmän joustavuus tulee tässäkin tilanteessa osoitettua todeksi. Mikään nyt tiedossa olevista muutoksista ei ole PLP:n toiminnan kannalta kovin merkittävä, sillä henkilötunnus  toimii jo nykyisellään vain yhtenä henkilöä yksilöivänä tietona. Esimerkiksi syntymäaika, joka on vakuutuksissa usein merkityksellinen, on oma erillinen tietokenttänsä. Mutta koska PLP on laajasti kytköksissä integraatioiden ja REST-palvelujen kautta moneen muuhun toimijaan, on näiden välisiä riippuvuuksia hyvä alkaa selvittämään ja varmistaa henkilötunnusmuutoksen sujuvuus. 


Lue lisää:

PLP-tuotetarjoomamme

Valtiovarainministeriö: Henkilötunnuksen uudistamista ja valtion takaaman identiteetin hallinnoimista koskeva hanke

Valtiovarainministeriö: HETU-uudistuksen loppuraportti