Kun katsoin vuonna 2015 ilmestynyttä mainiota Adam McKayn elokuvaa The Big Short, ensimmäinen ajatukseni oli: ”vihdoinkin elokuva, joka selittää vanhemmilleni mihin tarkoitukseen järjestelmiä pankeille teemme!”. Elokuvassa näyttelijä Margot Robbie kertoo vaahtokylvyssä, miten 2007 Yhdysvalloissa alkaneen finanssikriisin aiheuttaneet johdannaiset paketoitiin vakuudellisista joukkovelkakirjalainoista. Kohtauksen asettelu oli ironiaa siitä, että normaalisti harva jaksaisi kuunnella finanssimaailman termejä vilisevää selitystä. Tuoterakenne oli niin monimutkainen, että alla olevat asuntomarkkinoiden riskit piiloutuivat ja keskittyivät.

Suomessa tilanne on ollut parempi, mutta päämekanismi taustalla on sama. Prosessia on kuvattu esimerkiksi erinomaisessa Helsingin Sanomien jutussa 23.3.2019. Raha meidän asuntolainoihimme tulee pääosin ulkomaisilta sijoittajilta, ei talletuksista. Sijoittajat saavat lainaamalleen rahalle vakuudeksi asuntoluotot. Sijoittajien antamien rahojen korko riippuu vakuuksien laadusta. Mitä paremmat vakuudet, sitä pienempi korko. Suomessa tunnetusti asuntovakuuksien taso on ollut hyvällä tolalla, mutta viime aikoina on ollut havaittavissa riskiä erityisesti muuttotappioalueilla. Tämä korostaa Suomessakin läpinäkyvyyttä sijoittajien ja luottoluokittajien suuntaan, jotta vakuudet varmasti ovat heidän kriteeriensä mukaisia. Lähes sata raporttia eri toimijoille syntyvät parhaimmillaan automaattisesti, pahimmillaan kymmenien henkilöiden toistuvana Excel-näpyttelynä.

Vaadittu läpinäkyvyys ja raportoinnin laatu on yksi syy, miksi prosessi vaatii erillisen järjestelmän. Toinen syy on päivittäinen optimointi: vakuudet ovat luonteeltaan liikkuvaa tavaraa. Asuntoja myydään ja ostetaan päivittäin ja lainoja maksetaan takaisin. Maksukyvyttömyys ja luottotappiot kuuluvat lainaajan arkeen. Satojen tuhansien vakuuksien pyörittäminen vaatii varmuusvaraa pankissa, jotta vakuuksia on varmasti riittävästi. Mitä pienemmäksi ylimääräinen varmuusvara saadaan optimoitua, sitä enemmän pankki pystyy hankkimaan ulkopuolista rahoitusta.

Kehittämämme KLP Manager on kiinnitysluottopankin ”ERP” eli toiminnanohjausjärjestelmä. Arviomme mukaan järjestelmämme käsittelee yli 40% Suomen asuntolainoista optimoidessaan katettujen joukkovelkakirjalainojen vakuuksia. Käyttäjiä ovat muun muassa OP, vastikään pörssiin listautunut Oma Säästöpankki ja Suomen ainoa asuntolainaamiseen keskittynyt pankki Suomen Hypoteekkiyhdistys. Järjestelmän ja palvelun toimintavarmuudella on siten iso yhteiskunnallinen merkitys, kuten Profit Softwaren ohjelmistolla laajemminkin. Asiantuntemuksemme kiinnitysluottopankin IT-järjestelmien osalta on kattava ja täyttää lainsäädännön vaatimukset. Autamme mielellämme liiketoiminnan käynnistämisessä, sen automatisoinnissa tai esimerkiksi nykyisen järjestelmän modernisoinnissa.

Perttu Heinonen, SVP Consulting Financial Services, Profit Software

Perttu Heinonen