Finanssialan sovelluskehitykset liittyvät usein viranomaisvaatimuksiin. Osallistuin muutama viikko sitten Tivi Järjestelmäintegraatiot 2018 -seminaariin, jossa ison suomalaisen finanssijätin edustaja mainitsi viranomaisvaatimusten vievän ison osan heidän käytettävissä olevasta kehitysbudjetistaan. Kirjainyhdistelmien, kuten GDPR, Anacredit tai MIFID2 taustalla olevat vaatimukset ovat aiheuttaneet ja tulevat aiheuttamaan alan toimijoille paljon päänvaivaa. Toisaalta vaatimukset pakottavat kehittämään järjestelmiä ja samalla edistävät organisaatioiden digitalisoitumista. Näin ajateltuna vaatimukset avaavat asiakkaillemme mahdollisuuksia viedä asioita eteenpäin. Näiden mahdollisuuksien havaitseminen vaatii intoa, avoimuutta, yhteistyötä, kommunikointia, teknistä osaamista ja vahvaa näkemystä.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

1. Kokonaisuus yksittäisen viranomaisvaatimuksen sijaan

Yksittäinen työntekijä tai organisaation osa ei välttämättä hahmota vaatimusten vaikutusta oman ruutunsa ulkopuolella. Parhaassa tapauksessa tilanne yhdistää eri osastot keskustelemaan kokonaisuuksista, joilla pyritään vastaamaan viranomaisvaatimuksiin. Keskustelussa syntyy ideoita kehityksessä kertyvän tiedon ja toiminnallisuuksien hyödyntämisestä muussakin yrityksen toiminnassa. Uuden tiedon avulla voi olla mahdollista parantaa raportointia, analyyseja tai vaikka asiakaskokemusta. Näiden asioiden havaitseminen ja hyödyntäminen antavat yritykselle etua niihin kilpailijoihin nähden, jotka vain pyrkivät vastaamaan esitettyihin vaatimuksiin. Vaikka koko ympäristöä ja havaittuja puutteita viranomaisvaatimusten ulkopuolelta ei uusittaisi heti, kannattaa nämä kehitysaihiot kirjata ylös. Näin ne ovat mukana, kun seuraavan kerran keskustellaan tulevista kehityksistä.

2. Kestäviä ratkaisuja käytettävyys edellä

Kommunikointi loppukäyttäjien kanssa on avainasemassa, kun puhutaan käytettävyydestä. Viranomaisvaatimukset vaikuttavat käyttäjien päivittäiseen työhön. Usein vaatimuksiin vastaaminen tarkoittaa heille lisätyötä, mutta käytettävyyden kautta voidaan vaikuttaa työtapoihin ja sitä kautta säästää arvokasta työaikaa. Ottamalla käyttäjät aikaisessa vaiheessa mukaan auttaa toteuttajia muodostamaan kuvan, miten ratkaisun tulisi toimia. Tärkeintä ja myös vaikeinta on löytää yhteinen kieli loppukäyttäjien kanssa. Kokemukset UX-asiantuntijoiden käyttämisestä osana ketterää ohjelmistokehitystiimiä ovat olleet erittäin onnistuneita. Sovellamme uusissa projekteissa käyttäjäkokemussuunnittelun ja palvelumuotoilun menetelmiä. Yhteinen kieli loppukäyttäjän kanssa voi löytyä esimerkiksi Contextual Design –menetelmällä. Menetelmän etuja ovat viestintä, jaettu ymmärrys ja tehokkuus.

3. Sopiva hetki teknologioiden päivittämiselle?

Finanssitoimijoilla saattaa olla käytössä vanhoja perusjärjestelmiä. Nämä järjestelmät ovat usein teknologioiltaan vanhentuneita. Tämä voi aiheuttaa hankaluuksia sovelluksen hallinnassa. Uusissa projekteissa teknologiat valitaan käyttötarkoituksen mukaan. Viimeisimmässä ketterässä sovellusprojektissa viranomaisvaatimuksiin liittyen toteutimme yhdessä asiakkaan kanssa modernin REST-palveluväyläratkaisun ja mobiiliinkin soveltuvan reaktiivisen käyttöliittymän REACT:lla. Huolellisesti valitut nykyaikaiset menetelmät ja tekniikat vauhdittavat kehitystyötä sekä helpottavat järjestelmien ylläpitoa ja jatkokehitystä.

 

 

 

 

 

 

Blogin kirjoittaja, Marko, työskentelee Profit Softwaressa projektipäällikkönä auttaen asiakkaitamme ottamaan seuraavan askeleen kohti digitalisaatiota.