Yksinkertaisuus ja ymmärrettävyys ovat keskiössä finanssialan mobiilisovellusten suunnittelussa

Selaat puhelimesi näytöltä sähköpostit, siirryt päivän uutisiin ja lopuksi päätät tarkistaa pankkiasiasi mobiilisovelluksesta. Kaikki tämä tapahtuu siirryttäessä paikasta A paikkaan B.

Monissa mobiilikehitysprojekteissa mukana ollut Janne Peltonen tunnistaa tilanteen:
-Mobiilikontekstissa täytyy aina muistaa se, että käyttäjä voi hyvin olla liikkeellä käyttäessään sovellusta. Tämä vähentää keskittymistä sovellukseen ja asettaa suunnittelulle tietyt peruslainalaisuudet, kuten sen, ettei aloitusnäkymässä tule hypätä heti syvään päähän, vaan aloitetaan yleistason tiedoista.

Vielä mielenkiintoisemmaksi suunnitteluprosessi muuttuu, kun kyseessä on finanssialalle suunniteltavat sovellukset.

-Suunnittelussa on muistettava pitää käyttäjäpolku yksinkertaisena ja kieli ymmärrettävänä. Loppukäyttäjä ei välttämättä tunne finanssialan termistöä, joten meidän tehtävämme on puhua käyttäjän kieltä, jatkaa Joel Hakulinen.

image-7643542Loppukäyttäjä suunnittelun lähtökohtana

Asiakaslähtöisyys tulee keskustelussa esille usein. Merkittävä asia suunnittelun kannalta on lisäksi vuoden 2019 syyskuussa voimaantullut EU:n saavutettavuusdirektiivin pohjalta laadittu kansallinen laki, joka takaa yhdenvertaisen pääsyn digitaalisiin palveluihin mm. vanhuksille ja vammaisille.

Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei dataa voida esittää ainoastaan visuaalisesti, vaan tieto tulee esittää jollain tapaa aina myös tekstimuodossa. Ruudunlukija ymmärtää tekstiä, mutta heikosti kaavioita.

-Käyttäjän kannalta parasta on, että esitetään niin tekstiä kuin kaavioita eli teksti tukee näkymää. Jos mietitään lukuja ja niiden esittämistä, on mahdolliset poikkeamat esitettävä niin, että käyttäjä tunnistaa ne heti, sanoo Joel.

Miten suunnittelija pitää loppuasiakkaan keskiössä, vai voiko asiakas unohtua kesken prosessin?

-Pidän jatkuvasti mielessäni sen, mitä loppukäyttäjä tietää tullessaan jollekin ruudulle. Saako tästä kaiken tarpeellisen tiedon tietämättä kaikkea, mitä minä suunnittelijana tiedän, vastaa Janne.

Joel komppaa ja jatkaa:
-Kokonaisuus muodostuu pala kerrallaan, käyttäjän ei tarvitse nähdä kaikkea saadakseen oleellisen tiedon. Helppoa, mutta samalla haastavaa meille suunnittelijoille.

Brändi-ilme herättää white label -pohjan eloon

Profit Softwarella on kokemusta jo useiden mobiilisovellusten kehittämisprojekteista. Esimerkiksi varainhoidon mobiilisovellus on white label -pohjalle kehitetty, mikä tarkoittaa, että tekninen alusta, ulkoasu ja toiminnot tehdään asiakasräätälöityinä.

Suunnittelussa hyödynnetään aina asiakkaan omaa brändimateriaalia, sillä sovelluksen täytyy olla tunnistettavissa asiakkaan sovellukseksi. Aktiivinen vuoropuhelu on avain siihen, että sovellus ja brändi kohtaavat. Parhaimmillaan kehitystyö tuo synergiaetuja myös asiakkaan brändiohjeistukseen.

-Hyvänä esimerkkinä voisi mainita, että asiakkaalla on olemassa 4 brändiväriä ja meidän tulee esittää kaaviossa kahdeksan tietuetta. Näissä tilanteissa on jopa päädytty brändiohjeistuksen kehittämiseen eli olemme voineet tukea asiakasta myös tässä mielessä, sanoo Janne.

Lopuksi, onko olemassa jokin perussääntö sille, mistä tunnistaa hyvän sovelluksen?

Suunnittelijat ovat asiasta yhtä mieltä: -Yleisvaikutelma, eli välittyykö esitetty tieto tehokkaasti käyttäjälle, onko se luonteva käyttää ja onko sovellus itsessään miellyttävän näköinen. Ja turha kikkailu pois.

 

Lead Designer Janne Peltonen työskentelee asiakasprojekteissa monipuolisissa visuaalisen suunnittelun tehtävissä. Janne vastaa myös Profit Softwaren brändi-ilmeestä ja sen kehittämisestä.

Senior UX Designer Joel Hakulinen työskentelee asiakasprojekteissa monipuolisissa visuaalisen suunnittelun tehtävissä. Joelin erityisosaamista ovat varainhoito ja analytiikka.

Kiinnostuitko mobiiliprojekteistamme?

Suomen Hypoteekkiyhdistys, Hypo Kotibongari

Suomen Hypoteekkiyhdistys, Mobiilipankki

Aktia Pankki, Aktia Portfolio